Kalliokaiverruksia Valcamonica-laaksossa - UNESCO

Olen kirjoittanut teille jo monista meidän läheltä löytyvistä upeista kohteista ja alueista, mutta yksi erityinen kohde on vielä ilman omaa mainintaa. Tällä kertaa haluan esitellä lähemmin Valcamonica-laakson kalliokaiverrukset! Olen ainoastaan sivunnut sitä kertoessani retkestäni Brenon linnaan, joka sijaitsee samalla seudulla kalliokaiverrusten kanssa. 

Pohjois-Italia tutuksi: Valcamonica-laakson kalliokaiverrukset - Unescon maailmanperintökohde

Italiassa on yhteensä 48 Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa kulttuuriperintökohdetta ja 5 luonnonperintökohdetta. Lombardian alueella Unescon listalle kuuluvia perintökohteita on 10 ja niistä jopa 3 sijaitsee Brescian maakunnan alueella. Meidän lähellä on siis useampiakin Unesco-kohteita ja lähin on itse asiassa täällä Bresciassa. 

Valcamonica-laaksossa sijaitsevat kalliokaiverrukset ovat Italian ensimmäinen Unescon maailmanperintökohteiden listalle päässyt kohde. Tämä tapahtui vuonna 1978. Kalliokaiverruksia löytyy Valcamonica-laaksosta useilta eri alueilta ja tästä syystä kalliokaiverruksien suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi on perustettu useampia erillisiä suojelualueita/puistoja. Jotkin puistot on hyvinkin pieniä. Osassa puistoista on selkeät opasteet ja reitit, joiden varsilla kaiverruksia pääsee ihailemaan, mutta osa kaiverruksista on vielä tutkimatta eikä niitä pääse katsomaan virallisten polkujen puuttuessa.

Valcamonica-laakson vanhimmat kalliokaiverrukset ovat peräisin arviolta 8000 - 6000 eaa. ja kaiverruksien tekeminen samoille alueille on jatkunut vuosisatoja vielä ajanlaskun alun jälkeenkin. Kaiverruksista monet ovat erilaisia symboleja, mutta myös sotureita ja eläimiä on esillä runsaasti. Joidenkin laajimpien kaiverruksien on tulkittu olevan eräänlaisia karttoja. Heikkojen värijäämien perusteella kaiverruksien uskotaan olleen alunperin maalattuja, vaikka nykyisin jäljellä ovat enää kiveen hakatut viivat. 

Minä tutustuin Valcamonica-laakson kalliokaiverruksiin lähinnä graduni takia. Minun ohjaava professorini suhtautui erityisen intohimoisesti kyseisiin kalliokaiverruksiin ja teki niistä myös tutkimusta. Pakkohan ne oli minun graduunkin sisällyttää. ;) 

Päiväretki kalliokaiverruksia katsomaan

Minä olen käynyt katsomassa kalliokaiverruksia vain kerran ja kohteekseni valitsin yhden kalliokaiverrusten suurimmista esiintymistä Capo di Ponten kylässä. Vietin kalliokaiverruksille omistamani iltapäivän Parco Archeologico Comunale Seradina-Bedolinassa eli vapaasti suomennettuna Seradina-Bedolinan kunnallisessa arkeologisessa puistossa. 

Puisto on rauhallinen ja ohjeet alueella liikkumiseen ja kaiverruksien löytämiseen ovat selkeitä. Lipputoimistoa tai infopistettä ei kuitenkaan yleensä ole - ehkä ainoastaan kiireisimpään aikaan vuodesta. Minä tutustuin puistoon helmikuussa eikä infoa ollut.

Vietin puistossa ihanan rauhaisan päivän. Näin alueella ainoastaan kaksi muuta vierailijaa. Vaeltelin vuoristomaisemissa auringosta ja kalliokaiverruksista nauttien. Lisäksi olin varautunut eväillä. Alueelle oli laitettu oikein piknikpöytiä, joten eväät kannattaa tosiaan ottaa mukaan! 

Vierailuun kannattaa varata muutama tunti, sillä alue on melko laaja ja eteneminen on välillä hidasta. Välillä pitää kiivetä melko jyrkkää polkua, joten hyvät kengät tulevat tarpeeseen. Aikaa on hyvä varata reilusti niin ei tarvitse suotta kiirehtiä. Itse vietin alueella kaksi tuntia ja sen lisäksi juna-asemalle kävelyyn on hyvä varata vähän aikaa. Ja voihan Capo di Ponten kylässä juoda vaikka kahvitkin!

Miten paikalle pääsee? 

Päiväretki kalliokaiverruksille on helppo toteuttaa junalla täältä Bresciasta käsin. Kalliokaiverruksia on toki ripoteltu eri puolille Valcamonica-laaksoa, mutta monille alueille pääsee kätevästi junalla. Tosin jotkin alueet sijaitsevat kauempana juna-asemilta. Kannattaa valita puisto jo etukäteen! Suosittelen esimerkiksi Parco Archeologico Comunale Seradina-Bedolinaa, koska kalliokaiverruksia on puistossa runsaasti, reitit ovat selkeitä ja sinne on helppo tulla. Siksi minäkin kävin juuri siellä!

Parco Archeologico Comunale Seradina-Bedolinaan pääsee kätevästi junalla Bresciasta. Junamatka Bresciasta Capo ei Ponteen kestää 1 h 35 min ja lipulle tulee hintaa 7,30€/suunta. Junia Capo di Ponteen ei kuitenkaan kulje kovin usein, joten aikataulu kannattaa tarkistaa etukäteen! Tottakai myös autolla pääsee paikalle ja parkkipaikkakin löytyy vähän matkan päästä arkeologisesta puistosta. 

Oletko sinä kiertänyt Unescon maailmanperintökohteissa?

Katariina

4

Brenon linnan taikaa ja vilahdus pyöräilijöistä

Kävin pitkästä aikaa oikealla retkellä. Viime aikoina retket ovat rajoittuneet mietinnän ja haaveilun tasolle. Jostain syystä on ollut vaikea lähteä mihinkään, vaikka ilmassa on kesän tuntua ja aurinko paistaa. Hyviksi tekosyiksi kotiin jäämiselle olen vakiinnuttanut ennen kaikkea työhakemusten tekemisen ja päänsäryn, vaikka luultavasti pieni irtiotto retken muodossa tekisi vain hyvää molemmille tekosyille. Lisäksi pitää tietenkin siivota, käydä kaupassa, ulkoilla koirien kanssa ja niin edelleen.

No, tänään kunnostauduin ja lähdin. Päätin yhdistää kolme juttua yhteen retkeen: Giro d'Italia -pyöräkilpailun, vierailun linnassa ja viiniviljelmien katselun. Paikaksi valikoitui Breno, josta löytyy linna, johon pääsee kätevästi junalla ja josta pyöräkilpailun tämänpäiväinen reitti kulkee. Junamatkalla sinne sain nautiskella viiniviljelmistä ja ihanasta järvimaisemasta. Perillä näin vilahduksen pyöräilijöistä ja nautiskelin linnan rauhasta. Ihanaa!

Retken pääroolissa piti olla pyöräkilpailu, mutta tasaisella pyöräilijät kulkevat niin lujaa, että koko homma oli ohi 25 sekunnissa. Ainakin pyöräilijöiden osalta, autoja ja moottoripyöriä kyllä riitti rutkasti sekä ennen pyöräilijöitä että niiden jälkeen. Käteen jäi vain 36 sekunttia kestävä video, joka alkaa vähän ennen pyöräilijöiden tuloa ja loppuu vähän niiden pyyhällyksen jälkeen.

Täytyy myöntää, että pyöräilijöitä enemmän sisältöä retkeen tarjosi Brenon linna. Pikaisen pyöräilijöiden katselun jälkeen kiipesin Brenon linnaan nautiskelemaan sen rauhaisuudesta. Nousu on melko jyrkkä, mutta onneksi hyvin hoidettu. Lenkkareilla ja kuivalla ilmalla nousu onnistuu hyvin. Mietin vaan, että mitenkähän korkokengillä kiipeäminen sujuu, jos aikoo linnan ravintolaan illalliselle? Ylös päästyäni en ollutkaan yksin vaan sain seurakseni kaksi erittäin meluisaa teini-ikäistä tyttöä, jotka nautiskelivat auringosta. Onneksi he eivät viipyneet kovin pitkään ja sain rauhan kokonaan itselleni.

Brenon linna on helppo retkikohde, sillä Brenoon pääsee hyvin junalla ja linna sijaitsee ihan kylän keskustassa. Sisäänpääsyä ei tarvitse maksaa eikä kävijöitä ole juurikaan. Linnaan saa tutustua rauhassa ja se olisi erinomainen kohde vaikka piknikille. Ja mikä tärkeintä se näyttää edelleen linnalta muureineen ja torneineen. Alunperin linna on peräisin 1100-1200 luvulta, mutta vuosisatojen kuluessa siihen on lisätty osia ja rakennuksia eri käyttötarkoitusten mukaan. Nykyisin jäljellä on lähinnä raunioita, mutta osa muureista ja muutama torni ovat edelleen pystyssä. Valitettavasti Brenon linna ei ole auki koko vuotta, ainoastaan huhtikuusta lokakuun loppuun. Kesällä linnassa toimii myös ravintola - olisi ihana päästä sinne illalliselle! Valitettavasti en tiedä ravintolan aukioloaikoja, mutta luultavasti se on toiminnassa vain elokuussa.

Olisi tehnyt mieli jäädä kunnon piknikille, mutta ruoat puuttuivat. Tai olihan minulla banaani ja pillimehu, kuten kunnon retkeilijällä konsanaan.


Milloin sinä olet viimeksi retkeillyt? Tai vieraillut jossain lähimaastossa olevassa kohteessa?

0