Mitä tehdä kaikilla ovilla?

Via Castello, Darfo Boario Terme, Italia

Via Giovanni Piamarta, Brescia, Italia

Enkä siis puhu uusista mahdollisuuksista tai tilaisuuksista, vaikka ei nekään yhtään haittaisi, vaan tarkoitan ihan oikeita, konkreettisia ovia. Ovia on kaikkialla ja ovia on kaikenlaisia. Ne ovat eri kokoisia, suuria ja pieniä, matalia, kapeita, eri värisiä, vanhoja ja uusia, hylättyjä, ahkerasti käytettyjä, rapistuvia, kiinni naulattuja, tuhrittuja, huollettuja ja vasta maalattuja. Olen kehittänyt suorastaan pakkomielteen oviin. En mahda sille mitään, että mennessäni johonkin sivuan aina samalla monia ovia ja myös huomaan ne. Kaikki ohittavat ovia jatkuvasti, mutta en tiedä kiinnittääkö kukaan niihin erityistä huomiota.

Via Gabriele Rosa, Brescia, Italia

Ovet ovat verrattain kiehtovia, sillä niiden taakse ei yleensä nää. Varsinkin täällä Italiassa ovet kätkevät monia yllätyksiä: paras niistä on oven avautuessa paljastuva kuvankaunis sisäpiha, jota ei osaa laisinkaan odottaa. Tosin nykyään osaan odottaa jo sitäkin, harmi, että kokemuksista oppii! Oven taakse kätkeytyy monia tarinoita eikä oven ulkonäkö välttämättä kuvaa sen käyttäjää. Monille ovi on vain ovi, josta pääsee kotiin, töihin, jumppaan, kauppaan, kylään, hoitopaikkaan tai vaikka ravintolaan. Siitä kuljetaan läpi, se on osa matkaa, johonkin muualle. Eikä sitä kannata puunata liikaa, käyväthän seudun koirat kuitenkin jättämässä siihen merkkinsä. Toisaalta, jos siitä pitää huolta, sitä saatetaan kunnioittaa enemmän. Ehkä jopa koirat välttävät sitä - omistajiensa avustuksella tietenkin. Vaikea sanoa, mikä olisi paras strategia.

Via Luigi Cadorna, Sulzano, Italia

Pääasiassa minua kiehtoo kuitenkin ovien ulkonäkö. En aina edes mieti mitä ovien takaa saattaisi paljastua vaan keskityn sen sijaan ovien piirteisiin. Värikkäät ovet vetävät minua puoleensa, mutta erityisen kiehtovia ovat vanhat ja vähän rapistuneet ovet. Lisäksi selkeästi hylätyt ovet saavat käteni hamuamaan laukkua ja puhelinta, jotta voin ottaa valokuvan. Vähän surullista, onhan ovi kuitenkin hylätty ja jätetty oman onnensa nojaan. Miten kaupunkien keskustoissa voi olla niin paljon hylättyä?

Palataanpa sitten otsikon asiaan. Mitä ihmettä minä lopulta tekisin kaikilla kohtaamillani ovilla? Kai niille jokin käyttötarkoitus löytyy? Ei kai niitä voi noin vain jättää itsekseen? Hylättyinä ja rapistuvina, ilman huomiota kaikkien ohi kulkevien keskelle. Mitä minä niille tekisin?

Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta muita ovien tarkkailijoita? Otatteko te paljon valokuvia niistä? Mitä te teette kaikilla ovillanne? 

Loppuun vielä muutama ovi, koska niitä vaan löytyy aina lisää.

Via San Giacomo, Bergamo, Italia

Via Basso Castello, Cazzago San Martino, Italia

Via Giuseppe Mazzini, Sale Marasino, Italia

Via Canavetto, Calino - Cazzago San Martino, Italia