Huomenta maanantai 31.7.2017!

Arki on täynnä tohinaa ja koko ajan pitäisi tehdä jotain. Työt pitää hoitaa mallikkaasti ja arki pitää saada pyörimään sujuvasti. On harrastuksia ja tapaamisia. Ystäviä ja illanistujaisia. Ihania menoja riittää. Vapaa-ajalla pitäisi tehdä kaikkea hienoa ja kokea kaikkea mahtavaa. Kuten lomallakin. Loma täyttyy helposti kaikesta kivasta tekemisestä, mutta lepäämiseen ei välttämättä osaa jättää aikaa.

Ehtiikö kaiken tohinan keskellä levätä tarpeeksi? Muistatko varata aikaa myös levolle?

Lepo ei tarkoita kaikille samaa eikä akkujen lataaminen tapahdu yhdellä ainoalla oikealla tavalla. Jollekin musiikin kuuntelu on rentouttavaa, kun taas joku toinen hoitaa puutarhaa rentoutuakseen. Onko rentoutuminen sama asia kuin lepo? Ei välttämättä. Minulle lepo on pysähtymistä ilman vaatimuksia tehdä mitään. Tiedätkö sinä oman tapasi levätä? Tiedätkö miten lepäät parhaiten? 

Minusta vaikeinta lepäämisessä on pään sisäisen häsläämisen lopettaminen, edes levon ajaksi. Mietin jatkuvasti jotain. Teen listoja, suunnittelen mitä pitäisi tehdä ja millä tavalla. Mietin miten hienoa joku juttu oli tai miten hyvin sain asiat toimimaan. Mietin mitä saattaisi tapahtua tai mikä saattaisi mennä pieleen. Mietin mitä en saanut aikaiseksi. Mitä pitäisi vielä muistaa. Ei tuollaisen kaaoksen kanssa tunne oloaan kovin rentoutuneeksi eikä lepäämisestä tahdo tulla mitään. Miksi pääni ei osaa joskus olla ihan vain hiljaa?

Toinen ehdoton juttu, jota minun pitää välttää levätäkseni kunnolla on puhelimen  vilkuilu ja somen jatkuva tarkkailu. Jotta pystyn lepäämään kunnolla, minun pitää jättää puhelimeni rauhaan. Lepokin vaatii keskittymistä. Joskus hyvä elokuvakin käy levosta, mutta yhdellä ehdolla: ilman puhelinta. Milloin olet viimeksi katsonut kokonaisen elokuvan tai sarjan telkkarista ilman, että välillä tarkistat Instagram- tai Facebook-profiilisi?

Lepoa lepoa lepoa. Anna itsellesi aikaa ilman vaatimuksia.

Katariina